Tilannetajulla tarkoitetaan ymmärrystä itsestään, muista ihmisistä ja siitä, mitä ympäristössä on meneillään. Tilannetajuun vaikuttaa myös se, millaisia johtopäätöksiä kyseinen henkilö näistä havainnoista tekee. Hyvä tilannetaju edellyttää niin itsensä johtamisen kuin oman mielen johtamisen taitoja. Oman mielen johtamisen taitoja ovat ajattelu- ja tunnetaidot sekä kyky tunnistaa ja ohittaa omia ajatusvirheitä. Tilannetaju ei kehity itsestään ja siksi toimiva tiimi on kaiken a ja o. Ympäröivän tiimin avulla korjataan jokaisen yksilön ajatusvirheitä. Sosiaalinen tuki, innostus ja myötätunto johdattelevat yksilöiden tilannetajun kehittymistä.
Arkisissa tilanteissa tilannetaju korostuu erityisesti keskusteluissa muiden kanssa. Vaikka mielen päällä voi olla monia asioita, pysyykö keskittyminen täysin keskustelussa ja siinä, mitä toinen sanoo. Arkisia tilanteita voivat olla myös ne, kun toinen henkilö miettii oikeaa hetkeä lähestyä toista. Isoissa organisaatioissa tällaiset tilanteet voivat näkyä esimerkiksi kovan kiireen keskellä. Alainen ei näe koskaan oikeaa hetkeä lähestyä johtajaa, koska aina tuntuu olevan kiire ja huono hetki.
Tutkimusten mukaan tilanteissa, joissa paine ja stressi on kova, tilannetajun menettämisen riski on suurimmillaan. Siksi jokaisen olisi hyvä harjoitella tilannetajua kehittäviä metodeja. Tällaisia ovat esimerkiksi stressinhallinta ja oman intuition vahvistaminen. Stressin hallinnassa jo parin minuutin pysähdys voi auttaa mieltä toimimaan eri tavalla tehostaen tietoisten ja järkevien päätösten tekemistä. Omaa intuitiota voi vahvistaa mielen laajentamisella eli sillä, että tekee uusia, erilaisia asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi vaihtuva ja erilainen työskentelytapa tai -ympäristö. Molempien ohella pitäisi oppia myös tunnistamaan ja säätelemään omia tunteitaan sekä huolehtimaan energiatasoistaan eli levosta, liikkumisesta ja syömisestä.
Tilannetajun tärkeydestä osana hyvää johtamista on puhuttu liian vähän. Johtaminen ja päätöksenteko muuttuvassa ympäristössä vaatii tilannetietoisuutta itsestämme, toisista ihmisistä ja ympärillämme tapahtuvista jatkuvista muutoksista.
Tilannetaju on myös oleellinen osa syksyn johtamisprojektia siinä mielessä, että johtajien tulee jatkuvasti reagoitava uusiin muuttujiin. Esimerkiksi, miniprojektin aikana tehtävänannot tulivat hyvin lyhyellä varoitusajalla johtajien tietoon, joka asetti heidät paineen alle. Miten opettaa opetettava asia työryhmälle, millaisia työpajamenetelmiä on järkevä käyttää, paljonko resursseja on käytettävissä. Paljon liikkuvia osia, jotka oli saatava lyhyessä ajassa loksahtamaan kohdalleen. Myös varsinaisen tuotteistamisprosessin aikana johtajien tulee jatkuvasti havainnoida työryhmän työskentelyä, etenemistä ja oppimista. Näiden havaintojen pohjalta tulee antaa palautetta, vinkkejä ja ohjeita prosessin etenemisestä, joka ohjaa ryhmää kohti yhteistä päämäärää.
Erityisen tärkeää on johtajaryhmän sisäinen kommunikaatio, jossa ajatuksia ja huomioita jaetaan. Yksin on haastavaa löytää useiden ärsykkeiden joukosta niitä oleellisia asioita, joihin puuttua. Jokainen havainnoi omalla tavallaan ja omia asioitaan, joita jakamalla koko ryhmän tilannetaju kehittyy ja ryhmä toimii tehokkaammin.
Tilannetajuun liittyy vahavasti kolme osa-aluetta; keskittyminen, tunteet ja tavat. Alan asiantuntija Harri Gustafsberg, joka juuri väitteli tohtoriksi tilannetajusta ja henkisestä suorituskykyyn liittyvästä resilienssistä, sekä on toiminut aiemmin muun muassa poliisin valmiusyksikkö Karhun operatiivisena johtajana ja kouluttajana, on kirjoittanut paljon tilannetajusta, keskittymisestä, tunteista ja tavoista. Gustafsberg mainitsee ihmisen keskittymiskyvyn olevan loppujen lopuksi melko lyhyt. Vaikka tuntuu, että pystyy keskittymään useampaan asiaan samaan aikaan todellisuudessa aivot pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Siksi keskittymisen säilyttämiseksi on tärkeää valita työtila rauhalliseksi ja rytmittää työskentelyä. Konkreettinen työkalu työn rytmittämiseksi on työn jakaminen syventävään ja palauttavaan vaiheeseen. Gustafsberg noudattaa itse mallia jossa työskennellään 30-50 minuuttia ja palaudutaan 10 minuuttia. Palautusvaiheessa voi esimerkiksi rauhoittaa tilanteen, hengittää keuhkot täyteen, pidättää hengitystä ja puhaltaa hitaasti ulos.
Rosa Havumäki, Jesse Myllylä ja Rami Prusila
Kolmannen vuoden ProLipa-opiskelijat
Testivoittajat – tiimin johtajat
Lähteet:
Gustafsberg, H. & Kasanen, M. Tilannetaju on henkisen suorituskyvyn ydin. 2018. Kollegat.fi. Luettavissa täältä.
Åhma, H. Johtamisen uudet teemat – Henkinen kestävyys ja tilannetaju. 2016. Businessopas. Luettavissa täältä.
Åhma, H. Tilannetajulla parempia päätöksiä. 2017. PSKK. Luettavissa täältä.
Pajunen, E. Tilannetajua voi treenata, mutta se ei ole laiskan ihmisen hommaa – Tunneilla on tapana kaapata aivot. 2017. Aamulehti. Luettavissa täältä.
Pajunen, E. Tilannetajua tarvitaan tärkeiden päätösten tekemiseen – kovassa paineessa ei juuri synny järkipäätöksiä. 2017. Kaleva. Luettavissa täältä.