Miten peli päättyi? Kuka teki maalin? Loistiko pelaajat? Nämä ovat kysymyksiä, joita monet seuratoimijat pienemmissä seuroissa ajattelevat katsojien kysyvän pelissä olleilta kavereiltaan. Todellisuudessa kysymykset kuuluvat kuitenkin suunnilleen tältä: “Näitkö tuttuja, oliko hyvä tunnelma, jouduitko jonottamaan?”. Muutamat voivat ihmetellä miten nämä kysymykset eroavat toisistaan seurajohdon näkökulmasta, samaan ottelutapahtumaanhan nämä kysymykset liittyvät.
Nykypäivänä seurojen ottelutapahtumat eivät kilpaile pelkästään toisten lajien tai seurojen tapahtumien kanssa vaan paljon isommassa ympäristössä: ihmisten vapaa-ajan kanssa. On siis selvää, että urheilutapahtumista on tehtävä kuluttajille mahdollisimman helppoja ja mieleenpainuvia, jotta niihin tuleminen olisi jatkossakin mielekästä. Tapahtumien helppous asiakkaalle näkyy monin eri tavoin. Muun muassa ilmaisten parkkipaikkojen saatavuus, monet eri maksuvaihtoehdot, hygienia ja saniteettitilojen huomioiminen sekä jonotuksen välttäminen useamman pisteen ollessa auki ovat pääosissa siihen, miten ihmiset kokevat tapahtuman viihtyvyyden. Tänä päivänä entistä tärkeämmäksi ovat tulleet myös vihreät arvot, jotka tukevat joukkoliikenteen helppoutta ja kierrätyskulttuuria tapahtumissa.
Pitkään seurojen toiminnassa on vallinnut käsite siitä, että esimerkiksi sarjataso vaikuttaisi yleisömäärään. Tosiasia on kuitenkin erilainen. Ihmiset haluavat tulla peleihin tapaamaan ystäviään ja nauttimaan tunnelmasta, itse peli toimii yhdistävänä tekijänä. Tämän oivaltamiseen seurojen tulisikin aidosti yrittää tuntea ne ihmiset, jotka ovat seuran toiminnassa mukana tai ne ketkä käyvät peleissä, eli hankkia asiakasymmärrystä. Oikeanlaisella viestillä ihminen on muutosvalmiimpi ja halukkaampi kokeilemaan jotain uutta tai tulemaan paikan päälle kerta toisensa jälkeen.
Lähtökohtana monelle seuralle voisi olla saada oma seuraväki osallistumaan tapahtumiin. Tällöin seuran sisälle on mahdollista muodostua vahva me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Keinoja tähän on monia. Yksi tehokas tapa on tehdä joukkuevierailuja seuran sisällä. Edustusjoukkueiden pelaajien vieraileminen juniorijoukkueiden harjoituksissa auttaa junioreita tuntemaan pelaajia. Tämä puolestaan johtaa siihen, että junioreiden on mukavampi mennä katsomaan pelejä ja “fanittaa” tiettyjä pelaajia. Junioreiden halutessa peliin on myös vanhemmat helpompi houkutella otteluihin lasten seuraksi. Näin lapset näkevät omia kavereitaan ja vanhemmat pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin vanhojen tuttujen lisäksi, laatuaikaa yhdessä.
Seuratoimijoiden tulisikin miettiä keinoja, joilla ihmiset saadaan sitoutumaan seuran toimintaan hieman heikompinakin aikoina. Annetaan ihmisten valita miten vapaa-aikansa käyttävät, mutta tehdään osamme siihen, että urheilutapahtumat ovat varteenotettava vaihtoehto suoratoistopalveluille.
Henri Hujala
ProLipan opiskelija
Kirjoittaja on alasarjafutari, joka tunnustaa väriä ylpeydellä