Liikuntapalvelut Major 2 –opintokokonaisuuden yhdeksi kevään 2016 projektiksi annettiin tehtäväksi suunnitella täysin uusi tapahtuma ilman tarkempia raameja. Ainoina reunaehtoina olivat, että vastaavaa tapahtumaa ei olisi toteutettu aiemmin Vierumäen kampuksella opiskelijaprojektina ja, että tapahtuman tulisi liittyä nousevaan trendiin liikunnan ja vapaa-ajan alalla.
Halusimme toteuttaa projektin elektronisesta urheilusta, sillä aihe on suhteellisen uusi ja voimakkaasti kasvava, sekä se liikuttaa liikunnan ja vapaa-ajan parissa työskenteleviä ja toimivia henkilöitä. Kuitenkaan suurella osalla Suomen Urheiluopiston tai Haaga-Helian liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman opiskelijoista ei ole juurikaan tietoa tai kosketuspintaa tähän kasvavaan aiheeseen. Näimme tarpeelliseksi järjestää tapahtuman, joka avaisi elektronista urheilua sekä lajina, ilmiönä että käsitteenä.
Toteutimme projektin järjestämällä aihetta käsittelevän seminaarin, jonka aloitti elektronista urheilua määrittelevä alustus. Tämän lisäksi kuulimme alustuksia elektronisesta urheilusta nuorisotyön välineenä. Alustusten jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, jossa aiheen asiantuntijat vastasivat ja käsittelivät aihetta aina kilpailullisesta näkökulmasta yhteiskunnallisiin näkökulmiin ja työmahdollisuuksiin liikunnan ja vapaa-ajan alalla.
Mutta mitä kummaa on elektroninen urheilu ja onko se oikeasti urheilua?
Kilpapelaaminen eli eSports eli elektroninen urheilu on kasvattanut suosiotaan hurjaa vauhtia muutaman viime vuoden aikana. Mitä elektronisella urheilulla käytännössä tarkoitetaan ja voidaanko ruudun äärellä tapahtuvaa lajia kutsua perustellusti urheiluksi?
Kilpapelaaminen tarkoittaa erilaisten tietokone- ja konsolipohjaisten videopelien pelaamista kilpaillen toisia pelaajia vastaan. Usein elektronisen urheilun pelit ovat uusimpien peligrafiikan ja -fysiikan mestariteosten sijasta hieman vanhempia, suuren suosion saavuttaneita klassikkoja takavuosilta. Kilpaa pelattavien pelien lista on kuitenkin laaja ja kattaa pelejä lähes jokaiseen makuun tuoreemmista urheilu- ja räiskintäpeleistä vanhoihin nintendopeleihin.
Kysymys siitä, onko elektroninen urheilu oikeasti urheilua, tulee varmasti aina jakamaan mielipiteitä. Joidenkin perinteisten urheilulajien harrastajien keskuudessa jo pelkästään termin ”urheilu” käyttö saa tunteet kuumenemaan. Lienee selvää, ettei elektroninen urheilu vaadi yhtä paljoa voimaa, kestävyyttä tai kehonhallintaa kuin huipputason jääkiekko tai jalkapallo. On kuitenkin syytä muistaa, että huipputasolla pelikomentojen välittäminen peliohjainten kautta näytölle vastustajaa nopeammin vaatii nopeita refleksejä, huippuunsa hiottua hienomotoriikkaa sekä pelisilmää. Yksimielistä vastausta kysymykseen ei saatu edes järjestämässämme seminaarissa, mutta varmaa on kuitenkin, että ala tulee kasvamaan ja kilpailemaan ihmisten ajasta etenevässä määrin liikunnan ja vapaa-ajan alalla.
Anssi Vesanto, Iida Elonen, Sami Maunonen ja Sini Kavén