Globalisaatio sekä yhä suuremmassa määrin arkeemme vaikuttava teknologia ovat aiheuttaneet myös sen, että niin työelämä kuin johtaminenkin ovat alkaneet muokkautua uusiin uomiinsa. Enää työelämässä ja johtamisessa ei pärjää paikoilleen jämähtämällä, vaan koko ajan on oltava valmis kehittymään.
Johtaminen on saanut osansa muutosten pyörteistä. Palautetta ei anneta vain korkeammalta taholta alemmille portaille, vaan vertaispalaute sekä esimiehelle annettava palaute ovat nousseet myös uuteen arvoonsa. Johtaja, joka ei halua kehittyä tai ottaa kehitysideoita vastaan, jämähtää paikalleen. Pidemmän päälle vaarana on myös jäädä työmarkkinoilla uudistusten jalkoihin.
Myöskään diktatuuri ei enää toimi. Kuuntelusta on tullut yksi tärkeimpiä asioita pyrittäessä menestystä kohti. Aki Ahlrothin kirjassa, Järkytä avoimuudella, silmät avaavia ja vähän kiusallisia näkökulmia työelämään ja johtamiseen, sanotaan hyvin: “Johtaja, joka tekee päätöksiä keräämättä tietoa tiiminsä jäseniltä, on kuin lääkäri, joka tekee diagnoosin kuuntelematta potilasta.”
Työyhteisötkin ovat muuttuneet. Virkistyspäivät eivät ole enää pelkästään saunailtoja kera kaljan ja makkaran, vaan hyvinvointia koetetaan ujuttaa niin arkeen kuin TYHY-päiviinkin uusin tavoin. Työporukan ajatellaan ryhmäytyvän paljon paremmin yhdessä huonepakopeliä ratkoessa tai pyöräilytempauksissa kuin saunan lauteilla istuessa. Myöskään työn lomassa tapahtuva taukojumppailu ei ole vain iänikuista kepin heiluttelua. Joihinkin toimistoihin on jopa tuotu istuimiksi jumppapalloja, ja kattoon on voitu ripustaa temppuilua varten renkaita tai leuanvetotankoja. Johtoportaissa on tajuttu, että hyvä tulee hyvän luo. Kun johtaja investoi työntekijöihinsä myös työntekijät ovat tällöin valmiimpia panostamaan työyhteisöön sekä omaan työhönsä.
Kaikilla opintoasteilla on lisätty ryhmätöiden tekemistä ja avointa keskustelua.
Tämä siksi, että eri asteisissa koulutuksissakin on huomattu, ettei työelämässä pärjää yksinäisenä sutena: Yhteistyön tekeminen, ideoiden jakaminen sekä aktiivinen kuunteleminen ovat niitä asioita, jotka määrittävät menestyjän.
Myös meillä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa pyritään oppimaan monipuolisesti johtamisen saralla. Vierumäellä kolmannen vuoden opintojen syksyllä eletäänkin mielenkiintoisia aikoja, kun johtamisprojektin myötä johtamistaitoja koetellaan toden teolla, ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opettamisen ja ohjaamisen sekä Leijonankidan aiheuttamien haasteiden edessä. Näiden ajatusten valossa onkin tärkeää tuntea oman tiiminsä jäsenet, motivoida ja ryhmäyttää heitä kunnolla, sekä olla avoin niin vertaispalautteelle kuin tiimin jäsentekin palautteelle. Kehittyminen vaatii palautetta, ja aina voi pyrkiä olemaan entistä parempi versio itsestään.
Roosa Sallinen
Prolipan viestintäkoordinaattori
proosallinen96@gmail.com